18/10/2017

KHO 2017:162: ex-maatalouskiinteistöjen luovutus pojalle oli verotettavaa tuloa

Oheisessa 17.10.2017 julkaistussa tapauksessa KHO on jättänyt sukupolvenvaihdoshuojennuksen ulkopuolelle maatilaan kuulumattomaksi katsotut rantatontit. Tulevien lakiuudistusten myötä on mielenkiintoista, saadaanko tvl-/evl-tulolähdejaon (tvl-/evl-/mvl-tulolähteet) mahdollisen poistumisen myötä kiinteistötoiminnasta elinkeinotoimintaa ja elinkeinotoiminta yhtiöitettyä ilman varainsiirtoveroa (varainsiirtoverottomuudesta on nyt hallituksen esitys olemassa). Tuloverolain 48 §:n mukaan luovutusvoiton huojennusta ei voi saada esim. elinkeinonharjoittajan elinkeinotoiminta sellaisenaan, vaan yhtiöitettynä, mutta maa-ja metsätalouteen huojennus voi säännöksen mukaan soveltua ilman yhtiöittämistäkin. Käsillä olevassa tapauksessa edellä kerrottu tarkoittaisi, että vaikka maatalouteen kuulumattomaan kiinteistövarallisuuteen ei saisi luovutusvoittoveron huojennusta maatalousperusteella, niin jatkossa saattaisi olla mahdollisuus yhtiöittää muu kiinteistöliiketoiminta ja noihin osakkeisiin huojennus soveltuisi, mutta edelleen 10 vuoden omistusaikaa tällä hetkellä edellytetään ja laskenta alkaa vasta yhtiöittämisestä. Oikeuskäytännössä huojennuksen on voinut saada jo asunto-osakeyhtiön osakkeille.

Sukupolvenvaihdoshuojennusten osalta on tärkeää huomata, että ne ovat tilkkutäkki, jossa lain sanamuodoissa on ilmeisimmin tahattomia epäsymmetrioita, kuten luovutusvoittoverotuksen huojennukseen oikeuttaa vasta 10 % osakkeiden luovutus, mutta yhtymäosuuksissa ei tällaista rajaa ole. Samoin esim. luovutusvoittoverotuksen puolella huojennuksen voi saada myös metsätalouden varallisuuteen sellaisenaan, mutta lahjaverotuksen puolella pitää olla kyse maa- ja metsätaloudesta. Samoin on olemassa tuore hallinto-oikeuden päätös, jossa majoitustoiminnan ei katsottu olevan perintö- ja lahjaverolaissa tarkoitettua yritystoimintaa, eikä asiassa annettu merkitystä sille, että kyse on tuloverotuksessa elinkeinotoiminnasta. Elinkeinotoiminnan ja yritystoiminnan käsitteet poikkevat joltain osin ja näin on katsottu mm. arvopaperikauppaan liittyen (oli evl mutta ei ollut yritystoimintaa) ja jakautumisen jälkeisen kiinteistöyhtiön osakkeista (oli tvl mutta kuitenkin yritystoimintaa).

Seuraavassa kuitenkin ennakkotapaus KHO 2017:162 tämän hetkiseen lainsäädäntöön perustuen:

A oli omistanut maatilakokonaisuuden, johon oli kuulunut 13 tilaa mukaan lukien tila X. Tilaa X koskeva ranta-asemakaava oli tullut voimaan vuonna 1995. Kaavan mukaan tilalla X oli ainakin seitsemän rantatonttia, joista A oli sittemmin myynyt ainakin viisi.

A oli vuonna 2012 myynyt maatilakokonaisuuden, mukaan lukien tilalla X sijaitsevat kaksi jäljellä olevaa lohkomatonta rantatonttia, pojalleen B:lle. Asiassa oli kysymys siitä, oliko A:n luovutuksesta saama kauppahinta katsottava kokonaisuudessaan tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla verovapaaksi tuloksi. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A oli ryhtynyt käyttämään maatilakokonaisuuden yhteydessä luovutettuja rantatontteja muussa tarkoituksessa kuin hänen harjoittamassaan maa- ja metsätaloudessa, kun otettiin huomioon, että A oli ranta-asemakaavan voimaantulon ja maatilakokonaisuuden luovutuksen välisenä aikana myynyt tilalla X sijaitsevia muita rantatontteja. Siten maatilakokonaisuuden luovutuksessa kahden rantatontin osalta kertynyt kauppahinta ei ollut A:n verovapaata tuloa. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja saattoi toimitetun verotuksen voimaan. Verovuosi 2012. Äänestys 3–2.

TVL 48 § 1 momentti 3 kohta (1251/2009)


Petteri Ruotoistenmäki, verolakimies


Asiasanat: sukupolvenvaihdos, luovutusvoitto, lahjaverotus, perintöverotus

« Ajankohtaista